Voi että, nyt on lomat vietetty ja totuttava tähän ainaiseen arkeen. No töihinpaluuta ei kauan ehdi murehtia kun häihin on vain kuukausi aikaa.
Kuva täältä.
On tullut hieman mutkia matkaan. Meiltä puuttuu pappi. Mieheni oli hänen riparipappiinsa yhteydessä jo vuosi sitten ja kertoi että haluaisimme todella mielellämme hänet siunaamaan avioliittomme. Hän ei tuolloin voinut lupautua hommaan koska häihin oli melkein vuosi aikaa. Kevään loppupuolella yritimme saada häntä kiinni tuloksetta. Hän oli ilmeisesti eri leireillä ja sitten lomalla. Kun hän palasi lomalta mieheni sai hänet kiinni ja hän ilmoitti että ei voi siunata liittoamme tuolloin. Minulle jäi epäselväksi että onko hän varattu jossain muualla vai onko hän vapaalla. Ymmärrän että papit ei aina voi ottaa vastaan kaikkia vihkimisiä yms, mutta koska olimme häneen yhteydessä jo niin aikaisin olisin toivonut että hän olisi hieman aikaisemmin voinut ilmoittaa estymisestä.
Voi huokaus. Huomenna pitää yrittää saada kiinni joku seurakunnasta. Ja sitten saadaan tyytyä siihen pappiin joka saadaan.
Hääautokin puuttuu. Meillä oli kiikarissa tosi ihana auto mutta sitten saatiin tietää että omistaja oli myynyt sen. Tietääkö joku vanhan auton omistajaa Uudeltamaalta johon voisi olla yhteydessä? :)
No positiivisiakin uutisia. Sain juuri sähköpostia leipuri-tuttavaltamme ja hääkakku kuulostaa aivan ihanalta. Ensi viikolla päästään vissiin maistelemaan kakkua. Musiikkipuolikin taitaa vihdoin olla reilassa. Bändillä on biisilista. Hää"valssi" on päätetty. Kirkoon on löydetty tyttö laulamaan bestmanin säestyksellä. Perjantaina saan hääpuvun ompelijalta. Tänään silasin hääkimpun ja vieheet. Ehkä tästä vielä tulee jotain. Mihin sitä pappia nyt enää tarvitaan kun me jo ollaan aviopuolisoita kun meidät siunataan. Heheeee.
Ainiin, mulla on maailman mahtavimmat kaasot. Ja miehellä on ihana bestman. Polttareita vietettiin viikko sitten. Siitä lisää myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti