torstai 9. heinäkuuta 2009

Kuka saattaa?

Törmäsinpä mielenkiintoiseen ruotsalaiseen pappiin netissä. Annika Borg kirjoittaa Newsmillissä perinteestä joka hänen mielestä on vanhentunut, nimittäin se että morsiamen isä saattaa morsiamen alttarille.

Borg kertoo että kyseessä on hyvin vanha perinne. Tuolloin mies on ollut naisen holhooja. Isän siis luovuttaa holhouksen sulhaselle. Kyseessä on myös ollut lupa harrastaa aviollista seksiä, morsianhan on ollut neitsyt tuossa vaiheessa. Pohjoismaissa meillä on naisministereitä, naiset saavat äänestää, vanhempain vapaa laitetaan puoliksi, palkan pitää olla yhdenvertainen molemmille sukupuolille. Hän ihmettelee siis miksi morsiamet pitävät kiinni tällaisestä ummehtuneesta naiskuvasta.

Hänen mielestä parin pitäisi astella alttarille vierekkäin, koska kyseessä on molempien päivä. Hän väittää että monet morsiamet haluavat astella alttarille isänsä saattamana jotta saisivat maksimaalisen huomion.

Mitäs mieltä olette Annika Borgin mielipiteistä? Saattaako isänne tiedät alttarille?

keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Alusvaatetta ja musiikkia

Eilen oli tarkoitus ostella vähän hääkrääsää. Tosin hääkrääsän ostosta ei tullut mitään koska Simonkadun Sinelli menee ilmeisesti kiinni jo klo 18 näin kesällä. No pitää varmaan käydä Itiksessä tai Jumbossa joku ilta. Ostoslistalla on riisikoreja, satiininauhaa, maalia, kakkukoristetarvikkeet jne.
Kuva täältä.

Sen sijaan sain ostettua alusvaatteet Sokokselta. Aika myöhään taisin olla vauhissa kun kaikki valkoiset pitsiset alusvaatteet oli niin vähissä. Sattumalta löysin yhdet omaa kokoani jotka oli viimeiset. Minulla on vielä pöksyt varauksessa Hakaniemen Sokoksessa.

Tänään olen ollut yhteydessä tyttöön joka laulaa kirkossa. Sovittiin että bestman säestää häntä kitaralla.Lisäksi bestman suostui laulamaan yhden biisin kirkossa jonka säestää itse kitaralla. Bestman lupasi myös että hän bändeineen opettelee pari biisiä jotka on meidän toivelistalla. Mahtavaa! Ihanan bestmanin on sulho valinnut. Toivotaan vain että hän ei ole ihan ylityöllistetty häidemme takia.

Kuva täältä.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Hääriisi

Kuva täältä.


Miten te muut meinaatte toteuttaa riisin heiton? Eli saako teidän kirkolla heittää riisiä? Saako heittää terälehtiä? Pitääkö olla sokeririisiä? Entä saippuakuplia?

Me mietittiin ensin niitä saippuakuplia mutta tulin siihen tulokseen että jos sataa tai tuulee paljon niin niistä kuplista ei tule mitään.

Meille tulee siis riisiä. Emme vielä tiedä saako tavallista riisiä heittää kirkolla mutta jos ei saa niin hankimme varmaan sokeririisiä.
Sokeririisi taas tuottaa ongelmia. Meille ei tule riisipussukoita vaan vieraat noukkivat kourallisen korista kun menevät ulos. Jos meille tulee sokeririisi niin se sulaa helposti kosteisiin käsiin.

Tietääkö joku että onko olemassa muita vaihtoehtoja kuin tavallinen riisi ja tuo sokeririisi?


Kuva täältä.

Häämietteitä yöllä


Huh viime yö oli taas vaikea. Olin illalla todella väsynyt ja menin jo ennen kymmentä sänkyyn. No sitten kun olin päässyt vällyjen alle niin pää täyttyi hää-mietinnöistä. Niin ärsyttävää! Sain unta sitten joskus puolen yön jälkeen.

Tänään mun on pakko taas kirjoittaa lista jossa on kaksi palstaa: "MUISTA" ja "HANKI".

Asiat kyllä etenee. Pari päivää sitten tilasin ajan hääkampaukseen ja meikkiin. Kampauksen suunnittelu on vasta kaksi päivää ennen häitä, onkohan se liian lyhyt aika? Mietin ajan siirtoa edelliselle viikolle.

Mulla on aika varattu ompelijalle ensi viikolla joka lyhentää puvun.

Olen käynyt alustavan keskustelun floristin kanssa ja lähiviikkoina pitäisi marssia hänen puheille kuvan kera.

Ensi viikolla meinaan metsästää alusvaatteet puvun alle ja käsilaukun. Pitää myös metsästää kaikkea muuta hääkrääsää niin kuin riisikoreja ja satiininauhaa jne.

Olisi kiva saada hankinnat tehtyä ennen lomaa niin ei niitä sitten tarvitsisi koko ajan miettiä loman aikana.

torstai 18. kesäkuuta 2009

Kukkapulma ratkottu

Nyt olen ratkaisut tuon kukkapulman joka meillä oli aikaisemmin. Eli kukan valinta tuotti ongelmaa, ja voi nyt ilokseni kertoa että häihimme tulee sekä valkoisia ruusuja että valkoisia gerberoita. Eli ei tarvinnut valita kumpaakaan.

Minun kimppun tulee siis molempia kukkia. Sulhasella tuo ruusu on arvokkaamman näköinen kuin gerbera, eli valkoinen ruusu-viehe tulee hänelle.

Lisäksi keksin aivan mielettömän idean jota hieman pelkäsin ensin. Ajattelin että siitä varmaan tulee sekavaa, mutta kaasot ja minun äiti sanoi että idea on todella hyvä. Eli morsiamen porukalle (kolme kaasoa ja vanhemmat) tulee gerberat (luultavasti kaikille rintaan) ja sulhasen porukalle (bestman ja vanhemmat) tulee valkoinen ruusu rintaan. Nämä kaksi lajiketta sitten sekoittuu minun kimpussani. Eikös ole symboolista? Kaksi sukua yhdistyy! Olen ihan täpinöissä.

Mitä mieltä olette? Hyvä idea? Sekainen idea?

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Painajainen puvusta

Näin viime yönä taas hirveän hää-painajaisen!

Olimme ottamassa pukuani pois pukupussista päivää ennen h-hetkeä ja voi järkystys! Puku oli LIILA! Sen piti olla valkoinen. Aivan varmasti se oli valkoinen. Siis mikä kauhea tunne! Täysi paniikki päivää ennen häitä. Heräsin säpsähtäen.

Liilasa ei todellakaan ole mitään vikaa, minä pidän väristä. Mutta meidän musta-valko häihin se olisi vaan niin väärin.

Tämä on jo toinen painajainen joka liittyy pukuuni. Olen ruvennut miettimään että onkohan siinä nyt jotain vikaa. Olenhan viimeksi sovittanut sitä Stilissimassa joskus viime vuoden lokakuussa.

Voi jos joku kaasoista ehtisi tulla visiitille niin voisin kokeilla sitä. En nimittäin varmaan pärjää yksin sen kanssa :)

Toivottavasti kaikki on kunnossa! IIIK!

Kuva täältä.

tiistai 9. kesäkuuta 2009

3 months

KÄÄÄÄÄK!

Tänään on tasan KOLME KUUKAUTTA siihen että meidät vihitään!



*perhosia vatsassa*


Hihiiiii.

Kaasoni

Kuva täältä

Minulla on apunani ja tukenani kolme parasta ystävääni. Neiti Mn olen tavannut jo tarhassa ja olemme olleet samalla ala-asteella ja ylä-asteella. Ystävystyimme kunnolla vasta ylä-asteella jolloin hengailimme yhdessä joka päivä. Silloiseen porukkaan kuului 3 tyttöä ja 2 poikaa. Tämä porukka sitten hajoili hieman kun lähdimme eri lukioihin mutta minun ja Mn välit pysyivät lämpiminä vaikka emme olleet enää niin paljon yhteydessä. Lukion jälkeen aloimme taas hengailla yhdessä enemmän. M on asunut Ruotsissa ja eri kaupungissa kuin minä viimeiset 6(?) vuotta mutta yhteyttä pidetään vieläkin ahkerasti.

Neiti C1n tapasin kun aloitin korkeakouluopiskelut. Olimme samalla vuosikurssilla ja ystävystyimmekin vasta opintojen loppupuolella. Meistä tuli erottamat opiskelijabileiden koluujat. Meillä oli aina todella hauskaa yhdessä ja yhtäkkiä huomasin että C1n kanssa voin puhua ihan mistä vaan. Asuimme kuukauden yksiössä ulkomailla, emmekä saaneet pultteja kertaakaan. Nykyään C1 asuu toisessa kaupungissa ja kaipaan häntä todella paljon. Yhteyttä pidämme kuitenkin lähes päivittäin netin kautta.

Neiti C2n tapasin netissä. Olimme vaihto-oppilaina eri maissa samaan aikaan ja seurailimme toistemme elämää netin välityksellä. Kun molemmat olimme tulleet takaisin kotikamaralle tapasimme yllättäen opiskelijabileissä. C2 tuli moikkaamaan minua ja siitä se sitten lähti. Olimme samassa koulussa ja kävimme samoissa bileissä. Yhtäkkiä olimmekin hyvät ystävät ja juttelimme kaiken näköisestä. Näihin aikoihin tapasin myös mieheni ja C2 sai kyllä kuunnella minun rakastuneit hörinöitä.

Nämä kolme siis seisovat rinnallani hääpäivänämme. Paremmin ei voisi asiat olla!

Ajattelin vielä puvuista kirjoittaa muutaman sanan. Tässä ensin morsiusneitojen pukuja jotka sai aikaan kovat naurut mussa. Onko nämä todellisia? =D


Itse en aio pakottaa kaasojani mihinkään marenkihössötyspukuihin. Olen pyytänyt että heillä olisi musta mekko (mallin saa valita ihan itse) johon laitetaan valkoinen nauha rinnan alle. He ovat siis päinvastaisissa väreissä kuin minä. Yksinkertaista ja kaunista! Se taitaakin olla meidän häiden motto =)

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Ruokapuoli

Tapasimme eilen miehen perhetutun joka on tehnyt catering-hommaa aika paljon. Hän auttaa meitä ruuan, kattauksen ja esillepanon kanssa. Olen todella positiivisin mielin ja hän vaikutti ammattitaitoiselta.

Nyt pitäisi lähteä ideoimaan menuta. Haluaisimme että ruokamme olisi italialais painotteista koska kosinta tapahtui Italaialaisessa ravintolassa.


Meille tulee noutopöytä ja esillä tulee olemaan sekä alku- että lämmin ruoka saman aikaisesti. Serkkuni häissä toimittiin myös näin ja minusta se oli hyvä systeemi.

Ostamme lämpimän ruuan Perhosta, ja muut lisäkkeet ja salaatit hommaamme omin voimin. Nainen lupautui myös auttamaan tässä. Mutta apua, nyt pitää Googlata italialaistyylistä ruokaa, vai pitäisikö vaan tarjota pizzaa! Hehhee, no ei kai!

Kattauskokeilu

Testailin huvikseni kattauksemme ideaa. Älkää välittäkö ruttuisista lakanoista, ne ei tule meidän pöytään vaan on ihan vaan ideointikäytössä. Eli meille tulee valkoiset pöytäliinat ja musta kaitaliina. Kaitaliinasta tulee mahdollisesti vielä puolet kapeampi kuin kuvassa että musta ei tule liian hallitsevaksi.

Ikean Vasen maljakoihin tulee mustaa koristehiekkaa ja valkoiset kynttilät. Koristeeksi tulee vielä valkoiset lasinuggetit. Oli muuten hyvä että testasin tätä kattausta koska nuggeteista irtoaa paljon valkoista pölyä, eli ne kaikki pitää kyllä huuhdella ennen käyttöä ettei pöly näy mustassa kaitaliinassa.

Pöytiin olisi vielä tarkoitus saada jotain kukkaa, pitäisi vaan keksiä miten. Luulen että valkoinen ruusu tulee olemaan meidän hääkukkamme. Haluamme jotain yksinkertaista, esim yksi valkoinen ruusu vaasissa per pöytä tai jotakin. Olisi myös kiva upottaa ruusu esim pyöreään vaasiin jossa on vettä, niin että se ikään kuin kelluisi.

Vasen maljakoita meillä jo on jonkin verran kuin myös noi nuggetit. Pitäisi siis metsästää mustaa koristehiekkaa ja pöytäliinaa ja kaitaliinaa. Toivottavasti äitini auttaisi tässä :)

Kutsut lähti maailmalle

Sinne lähti kutsut. Yhteensä 46 kappaletta. Oli hurja työ pistää niitä kasaan. Laitan kuvaa kutsuista hiukan myöhemmin. Nyt jännittää. Pari vierasta on jo ilmottautunut.

perjantai 22. toukokuuta 2009

Alusvaatteet?

Hiukan alusvaate asiaa tällä kerralla. Kaikki morsiamet varmasti haluavat jotain kaunista hääpuvun alle. Minä sitäpaitsi tarvitsisin jotain vähän erikoisempaa koska hääpukuni on senteistä kiinni. Toki pidän laihdutuskuurin ennen häitä (saa nähdä miten hyvin onnistuu loman aikana, heh) mutta rintoja en voi kasvattaa.

Stilissimassa sanottiin että pukuani ei kannata lähteä muokkaamaan vaan että tarvittavat muokkaukset voi tehdä muotoilevilla alusvaatteilla. Eli käytännössä täytyisi löytää jokin alusvaate joka hiukan suurentaa rintoja ja hoikentaa. Korsetti it is?

Olen ravannut kaikki suuret tavaratalot läpi enkä ole löytänyt etsimääni. Tavarataloista löytyy kyllä tämän sorttista, mutta minusta tuntuu että tuki ei riitä. Lisäksi niissä on usein olkaimet.


Olen tullut siihen tulokseen että alle pitäisi saada kunnon korsetti tukemaan. Ryhtikin varmasti on ihan erilainen jos puvun alla on korsetti. Korsettiin pitäisi saada sukat kiinnitettyä, niin kuin tässä kultaisessa.

Korseteissa mua pelottaa se että ne lytistää rintoja. Onko täällä kokemuksen omaavia? Meneekö rintavarustus lyttyyn? Tässä alla olisi täydellinen yksilö, korsetin pitäisi olla aika pitkä.

Olen löytnyt netistä yhden mustavalkoisen täydellisen yksilön, mutta en tiedä uskallanko tilata sovittamatta. Tietääkö joku mistä täällä Helsingistä löytäisi tällaisia "oikeita" korsetteja? Olisi kiva päästä sovittamaan. Auttakaa mua! :)

Mitä muut morsiamen aikovat laitta hääpuvun alle? Pelkästään kaunista vai myös tukevaa?

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Häämemo


Tänään kipaisin Tiimariin ostamaan pienen muistikirjan jonka nimesin "Hää-memoksi". Meinaan kantaa sitä mukanani käsilaukussa koska mulle tulee päivien mittaan kaiken näköisiä ideoita joita sitten unohtelen samaan tahtiin. Nyt meinaan siis kirjata kaikki kuningasideat kirjaani ja ehkä jokunen toteutuukin.

Meillä on myös erillinen Weddingbook jossa on lehtileikkeitä ja vieraslistoja ja kaikkea häihin liittyvää. Tämä Weddingbook ei kuitenkaan aina ole ulottuvillani joten siksi ostin pikku-memon.

Miten muut morsiamet pitävät kaikki langat käsissään ja varmistavat että mikään ei unohdu?

maanantai 18. toukokuuta 2009

Asiat etenee!



Tänään olen todella iloinen. Asiat on vihdoin liikkunut harppauksen eteenpäin.

Kuten viikonloppuna kirjoitin niin vihkisormus on hankittu. Eilen vihdoin löysin tytön joka suostui laulamaan kirkossa. Ja vieläpä ilmaiseksi! Hän sanoi että rakastaa esiintymistä ja se on hänelle palkkio että saa esiintyä. Hän ei siis ole ammattilainen ja tämän takia pyysimmekin ääninäytteen. Hän on ilmeisesti ollut mukana Idols karsinnoissakin.

Bändi on ollut selvillä jo jonkin aikaa. Bestmanin bändi tulee esiintymään ja vieläpä ihan ok hinnalla. Saimme heidän biisilistan eilen. Listalla oli 160 biisiä. Siitä vaan sitten valitsemaan.

Eilen saimme myös vihdoin pyydettyä yhtä kaveria valokuvaamaan häämme. Hän sanoi olevansa otettu tästä kunniasta. Tämä valokuvaus on ollut meille vaikea pala koska mies on itse puoliammattilainen, ja kuvaa siis todella hyvin. Hänelle tulee olla haastavaa olla ilman kameraansa koko tuon päivän. Uskon että tämä ystävä oli todella hyvä valinta valokuuvajaaksi, hän on muutenkin vieraslistallamme. Toivomme tietenkin että sukulaiset ja ystävät kuvaavat paljon ja että saamme myös heiltä kuvia.

Ja arvatkaapa mitä! Kutsut ovat melkein valmiita! Niistä tuli aivan mahtavat! Yksi kaasoista oli meillä yötä sunnuntaina joten päätimmekin sitten aloittaa kutsujen työstämisen kun kaikki materiaalit oli jo ostettu. Krapulassa tuo olikin huvittavaa hommaa, mutta olen todella tyytyväinen. Kutsun tekstistäkin tuli hauska, toivottavasti näin myös vieraiden mielestä. Hih. Olen kyllä iloinen että sain parin auttavia käsiä tuohon hommaan, kutsuja tehtiin 45 kappaletta.

Eli nyt tuntuu mahtavalta että asiat etenee. Minun suurin stressinaihe, eli ruokapuoli on vielä aika vaiheessa joten jos sitäkin saisi liikutettua eteenpäin niin olisin todella iloinen.

Täytyy vaan sanoa että maailmassa on mahtavia ihmisiä.

lauantai 16. toukokuuta 2009

Vihkisormus ostettu!

Kiitos kommenteista jotka sain edelliseen postaukseen. Kai ne miehet vaan on tollaisia, hih.

Tänään minulla on suuri uutinen. Olemme juuri vinguttaneet sievoisen summan VIHKISORMUKSEEN! IIIH! Meillä oli yksi sormus varattuna pari viikkoa, mutta päätinkin että en pidä kivien asettelusta. Sormuksen muoto tosin oli aivan täydellinen ja sopi yhteen kihlasormuksen kanssa. No Malmin Korupajassa oli todella avulias miesmyyjä. Löysin toisen valkokultaisen sormuksen jossa kivet olivat mieleiset. Siihen kiinnitetään ohut kultainen sormus ja voilá minulla on samantyyppinen sormus kuin se eka, mutta eri kivillä. Olen todella onnellinen!

Vielä ei tiedetä tuleeko miehelle vihkisormus vai pitääkö se kihlasormuksen. Meillä on kyllä tiedossa tarkalleen minkälainen se vihkisormus olisi, mutta antaako budjetti myötä? Miten muut tekee?

Hääblogeissa on nyt puhuttu paljon kaiverruksista. Nyt pitää miettiä mikä teksti niihin halutaan kaivertaa. Kihlasormuksissa on toisen nimi, ja kihlajaispäivämäärä.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Nervous breakdown

Eilen tuli ensimmäinen totaalinen paniikkikohtaus. Rupesin liikaa ajattelemaan kokonaistuutta ja hätäännyin totaalisesti. Miten ihmeessä me selvitään tästä? Suurin paine on tällä hetkellä kutsukorteissa jotka olisi tarkoitus väsätä sunnuntaina. Eihän siinä mitään, mutta ennen sitä pitäisi päättää lopullinen vieraslista että tietää kutsujen määrä ja ehtiä ostamaan materiaalit. Loppuviikko on yhtä juoksemista paikasta toiseen joten joudumme ostamaan materiaalit tänään duunin jälkeen.

Toisiksi suurin paine on ruokapuoli. Miehen puolelta yksi tuttu joka on hoitanut cateringia on lupautunut hommaan. Ei vaan olla vielä tavattu hänta, eli kaikki on jotenkin ilmassa lillumassa vielä. Miestä olen yrittänyt patistaa ottamaan yhteyttä tätiin koska en itse ole voinut sitä tehdä koska en häntä tunne. Mutta mitään ei ole tapahtunut vaikka olen pyytänyt jo yli kuukauden ajan että hän sopisi treffit tädin kanssa.

Milloin häistä tuli pelkästään mun juhlat? Miksi on morsiamen asia hoitaa kaikki ja pitää langanpäistä kiinni? Eilen todella tuntui että pää räjähtää ja maailma kaatuu päälle. Kokopäivä duunia painetaan, sen lisäksi haetaan uutta duunia ja opiskellaan iltaisin ja yritetään kuntoilla. Miksi kaikki hää-hässäkkä kaatuu mun niskaan?

Miten teillä muilla työnjako menee? Ottaako morsiamet ilomielin kaiken vastuun vai onko työt jaettu jotenkin? Vai onko jollain kenties jopa sulhanen se joka pitää kiinni langoista? Yritin loppuvuonna laittaa vastuualueet miehelle, mutta mitäs sitten tekee kun asioille ei tapahdu mitään. Hänen päässään häät ovat VASTA neljän kuukauden päässä, minun päässäni JO neljän kuukauden päässä. Sitä paitsi inhoan asioiden jättämistä viime tinkaan. Olen työssäni huomannut että ärsyynnyn siitä kun asioita ei voi tehdä hyvissä ajoin, vaan ne pitää jättää aina samalle päivälle kun deadline on.

No vedin pienet itkuraivarit eilen ja uskon että viesti meni perille. En pysty yksin järjestämään 100 ihmisen juhlia, minä todella tarvisten apua. Ja mielellään asioita saisi tapahtua ilman että minä pyydän sata kertaa. Äitikin soitteli ja rauhoitteli ja sanoi että nyt tyttö ajattelet vain yhtä asiaa kerralla.

Onko kellään muulla tullut nervous breakdown häiden järkkäämisestä?

Mua vaan harmittaa se että nyt häät ovat vielä edessäpäin ja niitä voi odotella jännittyneenä. En haluaisi että järjestely aiheuttaa hirveän stressin. Järjestelyn pitäisi olla kivaa. Haluaisin jotenkin nauttia siitä että häät ovat vasta edessäpäin.

*yrittää rahoittua*

torstai 7. toukokuuta 2009

Trash the dress

Mitäs mieltä olette tästä uudesta trash the dress-villityksestä?

Musta kuvista tulee todella hienoja ja erikoisia, mutta kyllä hirvittäisi tuhota oma kallis hääpuku tuolla tavalla. Silloin sitä ainakaan ei voi myydä eteenpäin. Tosin jos ei aio myydä pukua niin silloin voisin kyllä harkita tätä hommaa. Mitäs sen puvun kanssa enää sitten häiden jälkeen tekee?

Oletteko te harkinneet trash the dress-kuvauksia? Ei vissiin taida olla mikään suuri villitys täällä suomessa vielä?








Kuvat otettu Flickr Trash the dress-yhteisöstä.

Photographer's math


Tänään löysin blogin nimeltä Photographer's math jossa oli hauskoja juttuja. Siellä oli tietty myös hääkuvaukseen liittyviä laskentakaavoja. Hih.



keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Miehen juhlavaatteet *check*


Noniin nyt on sitten miehen vaatetus kenkiä vaille selvä. Käytiin tänään Suomen Pukuvuokraamossa sovittelemassa ja varaamassa. Mies kokeili paria eri vaihtoehtoa, mutta löysi nopeasti mieleisensä. Teemaväreillä mennään, musta ja valkoinen.

Mistäs löytyisi vielä valkoiset juhlakengät sulholle?

maanantai 4. toukokuuta 2009

Gerbera vs. ruusu

Täällä vieläkin mietitään tuota kukka-asiaa. Valkoinen ruusu tai valkoinen gerbera? *huokaus*

Tässä kimpussa on meidän teema-värit. Ei hullumpi, vai?


Gerberaa ja ruusua sekaisin?


Kokonaan valkoista?


Pyöreä kimppu on mieleinen.


Tämä on jotenkin yksinkertaisen kaunis.


Tässä on myös gerberaa ja ruusua sekaisin. Kaunista.


Kiva pöytä-asetelma, tosin ehkä liian korkea meidän makuun.



Nämä veteen upotetut gerberat ovat mahtavia. Näistä pidän todella paljon. Ei tarvitsisi olla mitään kukka-röyhelöitä pöydällä. Sopisi meidän yksinkertaiseen kattaukseen hyvin. Varsinkin alempi asetelma on hieno.