torstai 3. syyskuuta 2009

Häämatka varattu!

Eilen vihdoin varattiin häämatkamme. Reissaamme Thaimaaseen marraskuun loppupuolella. Olemme ensimmäisen viikon Krabilla ja toisen Koh Lanta-saarella. Olemme molemmat jo pitkään haaveilleet Thaimaan-matkasta ja nyt vihdoinkin meillä on tämä mahdollisuus. Olen myös innoissani siitä että teemme välilaskun Intiaan :) Olen todella iloinen!

Oli hyvin outoa tilata matka uudella nimelläni. Eihän se edes ole nimeni vielä.

Alla kohde-esittelyt ja kuvia Aurinkomatkojen sivuilta:


KRABI
Lumoavan kauniista saaristostaan ja merestä nousevista kalkkikivimuodostelmistaan tunnettu Krabi oli vielä muutamia vuosia sitten seikkailunhaluisten reppumatkailijoiden ja luonnonystävien salaisuus. Mutta vaikka Krabi on kasvanut ja kehittynyt, se ei ole menettänyt viehätysvoimaansa.

Hotellimme sijaitsevat Ao Nangin kylässä, lyhyen pitkähäntävenematkan päässä upeista valkohiekkaisista rannoista. Kirkkaat, turkoosit vedet houkuttelevat sukeltamaan, snorklaamaan tai melomaan, ja jyrkät karstikivikalliot kokeilemaan kalliokiipeilyä. Sisämaassa joki polveilee mangrovepuiden siimeksessä johdattaen sademetsien verhoamiin laaksoihin. Niistä yhdessä elää Tiikeriluolatemppelin ympärille kasvanut munkkiyhteisö ikivanhoja perinteitä kunnioittaen.

Iltaisin tropiikin äänet ja tuoksut vaihtuvat ulkoilmabaareista kantautuvaan musiikkiin ja thaikeittiön vietteleviin aromeihin. Kaikkia aisteja hivelevien herkkujen ohella Krabin samtinpehmeässä illassa viehättää rento tunnelma.








KOH LANTA:
Luonnonkauniilla, vehreällä Koh Lantalla odottaa löytäjäänsä kappale tuntemattomampaa Thaimaata. Valitsitpa minkä tahansa hotelleistamme, asut vain muutaman askeleen päässä hienohiekkaisilta, loivasti syveneviltä rannoilta. Kiireettömyys ja rentoutuminen ovat Koh Lantan tunnussanoja. Täällä ei vielä kaiu iltaviihteen melu eivätkä välky neonvalot.

Sukeltaen voit tutustua mielikuvituksellisten muotojen ja värien hiljaiseen maailmaan – saaristo on kuuluisa upeista, värikylläisistä koralliriutoistaan. Suomalainen Raya Divers -sukelluskoulu järjestää retkiä mm. Hin Daeng- ja Hin Muang -kivimuodostelmille, jotka luetaan maailman 10 parhaan sukelluskohteen joukkoon.

Illan hämärtäessä nautitaan merenherkuista. Koh Lantan välittömään tunnelmaan kuuluu, että rantaravintolan hiekalle katettuun pöytään voi halutessaan istua paljain jaloin. Illallisen taustamusiikkina soi Andamaanienmeren laulu.


maanantai 31. elokuuta 2009

Istumajärjestyksen vaikeudesta

Istumajärjestys on vaikea meillä koska vanhempani ovat eronneet. Äidilläni on uusi mies ja isälläni uusi perhe.

Haluaisin tietenkin vanhempani istumaan samaan pöytään kuin minä. Haluan istua isäni vieressä. Isäni vaimo antoi ymmärtää että hän ei halua istua hääparin pöydässä, vaan oman "parhaan kaverinsa" kanssa, eli yhden sukulaisnaisen seurassa. Hän siis antoi ymmärtää että hänen mielestä isäni ei istuisi hääparin pöydässä. Hänen mielestään voisi myös tulla turhia jännitteitä jos koko poppoo laitetaan samaan pöytään.

Minua tämä ihmetyttää koska mielestäni vanhempani ja heidän uudet siipat ovat tulleet toimeen ihan hyvin kaikissa lakkiais- rippi- ja synttärijuhlissa. Miksi hän muka ei voisi joitain tunteja istua meidän pöydässä. Eikö olisi törkeää laittaa isäni ihan eri pöytään kuin hääpari?

Eli miehen vanhemmat ovat yhdessä. Minun perheeseeni kuuluu 4 aikuista. Miten ihmeessä ratkaisemme tämän? Eikö olisi törkeää laittaa esim. vain minun äiti ja isä hääparin pöytään ja nämä uudet siipat johonkin muualle? Tällöin säilyisi tasapaino, mutta silloin rikottaisiin perheet, mikä ei tunnu hyvältä.

Helppoahan olisi jos hääpari istuisi ihan omassa pöydässä, mutta minä taas en halua istua erilläni vieraista ja perheestä.

Voi elämä tämä on vaikeaa.

lauantai 29. elokuuta 2009

Pöydät

Meidän juhlatila on mutterinmuotoinen ja meillä on vaikeuksia päättää miten pöydät sijoitamme.




Alla on eri vaihtoehtoja, jos joku jaksaa kommentoida näitä niin kiitos jo etukäteen. Eli vieraat istuvat pitkissä pöydissä ja erikseen tulee buffetpöytä ja juomapöytä.






Todella vaikeeta! Kohta pitäisi tehdä pöytäkarttakin. Vain kaksi viikkoa häihin.

torstai 20. elokuuta 2009

Hurjaa menoa

Voi elämä. Tämä viikko on ollut todella hektinen. Joka ilta ollaan juostu jossain, enimmäkseen hääjärjestelyihin liittyen.

Keskiviikkona tapasimme vanhempamme ja keskustelimme ruuasta ja tarjoiluista. Myös cateringia hoitava nainen oli mukana. Ostamme siis lämpimän ruuan Perhosta ja salaatit tulee omasta takaa. On siinä paljon duuniä äideillämme mutta kaikki vaikutti todella hyvätä. Anoppi oli myös tehnyt näytesalaatteja.

Eilen tapasimme eläkkeellä olevan leipurisukulaisen joka tekee hääkakkumme. Hänellä oli näyte jota maistelimme. Se oli aivan ihana kakku! Mustaherkkaa välissä joka toi ihanan raikkaan maun. Mies oli myös väkästellyt käsin mustia ja valkoisia ruusuja marsipaanista koristeiksi. Hän oli todella miettinyt ja suunnitellut kakkua. Aivan mahtavaa!

Olemme myös vihdoin saaneet papin! Tapaamme hänet hääviikon tiistaina. Mies puhui hänen kanssa puhelimessa ja kuulosti todella renollta ja mukavalta. Hän on ilmeisesti aika nuori ja vastavihitty pappi. Jännää!

Tällä hetkellä väkästelen paikkakortteja. Minusta niistä tulee todella tyylikkäät. Kuvaa tulee blogiin häiden jälkeen. Myös häälehtinen pitäisi saada kasaan kohtapuoli.

Emme ole vieläkään päättäneet hääautoamme. Meillä on aika ääripää vaihtoehdot. Joko valkoinen limusiini tai valokuvaajaystävän uusi musta Honda Civic. Meillä tuo auto hieman riippuu hääkuvauksesta. Limusiinilla ei pääse kuvauspaikalle, mutta emme ole varmoja kestääkö kuvauspaikalle liian kauan mennä tavallisella autolla. Eli sitä vielä mietitään. Joskus hieman ihmettelin kun jollain oli limusiini hääkuljetuksena. Mielestäni se oli vähän liian äveriästä jotenkin. En KOSKAAN luullut että itse miettisimme limusiinia. Bestman sitä ehdotti kun hänen isällä on kontakteja limusiinifirmaan. No olisihan se mahtavaa kerran elämässään matkustaa tuollaisella ajoneuvolla. Mitäs mieltä olette?

maanantai 17. elokuuta 2009

Häät ahvenanmaalla

Perjantaina suuntaamme uuden automme (kyllä, menimme ja ostimme uuden auton JUURI NYT kun siihen ei todellakaan olisi varaa) Ahvenanmaalle häihin. Näitä häitä olen odottanut innolla. Kyseessä on läheinen ja vanha ystävä joka nai aivan ihanan tytön.

Niin, eli kundi on ensimmäinen poikaystäväni. Olimme yhdessä parisen vuotta alkaen yläasteen kahdeksannelta luokalta. Olemme yhdessä kokeneet paljon, sekä ylä- että alamäkiä, ja pahimmat teinivuodet. Kuin ihmeen kaupalla olemme vielä ystäviä. En tiedä saako moni ex-tyttöystävä kutsun ensimmäisen poikaystävänsä häihin. Olen todella otettu. Tyttö jonka hän nai on aivan mahtava ja olen niin iloinen että he löysivät toisensa.

He tapasivat jo silloin kuin minä ja tämä mies oltiin yhdessä, mutta olivat tuolloin vain ystäviä. He sopivat todella hyvin yhteen ja heillä on jo puolen vuoden ikäinen poikakin. Olen todella iloinen heidän puolestaan ja uskon että he ovat onnellisia yhdessä. Lisäksi toivon heille pelkkää hyvää. Minusta tämä tyttö on harvinaislaatuinen kun antaa kutsua exiä mukaan häihin.
No tietenkin tämä pari on myös kutsuttu meidän häihin, ja olen tästä iloinen.


Vielä siitä autosta. APUA! Eli meidän vanha Corsan-romu oli hajoamassa käsiin, ja päätimme vaihtaa sen nyt kun vielä autoliikkeet tarjosivat siitä ihan ok summan vaihdossa. Minua jo pelotti istua vanhassa autossa kovassa vauhdissa joten on aivan mahtavaa että saimme sen vaihdettua pois.

Tämä tietenkin kiristää tämän syksyistä budjettia entisestään kun osa häihin säästetyistä rahoista piti laittaa auton käsirahaan. Uskon kuitenkin että selviämme. Molempien vanhemmat ovat auttaneet todella paljon taloudellisesti, ilman heitä tästä ei olisi tullut mitään. Uskon että myös he ovat onnellisia uudesta autostamme koska pelkäsivät että meille tapahtuu jotain liikenteessä jos auto pettää alta. Joten näillä mennään.

Vieraista

Häät sen kuin lähestyy. Enää vähän päälle 3 viikkoa aikaa. Voi elämä että mulla on perhosia vatsassa.

Anteeksi että en ole hirveesti kirjoitellut. Kuten aikaisemmin sanoin en halua blogissani vielä näyttää ja kertoa kaikkea. Osa vieraistamme lukee tätä blogia enkä halua että he kaiken tietävät etukäteen. Lisäksi suunnitteluvaihe on jo ohi eikä tarvitse enää blogiin kirjoitella omista ideoistaan.

Sain hieman ikäviä uutisia. Minun mummini ja ukkini eivät voi osallistua häihimme. Heillä on terveyden kanssa ongelmia eivätkä he jaksaisi koko pitkää päivää. Minua harmittaa aivan älyttömästi koska äitini puolelta ei ole sukua paikalla juuri ollenkaan. Mutta minkäs teet. Minusta olen myös harvinaislaatuinen 28-vuotias. Minulla on kaikki isovanhemmat tallella. En tiedä moniakaan kavereita joilla asia olisi näin. Tuntuu että olen todella onnekas.

Myös miehen puolelta jää pois lähisukua. Miehen isosisko perheineen asuu ulkomailla, ja hän on viimeisillään raskaana. Eli perheenlisäystä voi tulla vaikka hääpäivänämme. Harmittaa että myös he jäävät pois.

Muuten kaikki vieraat ovat ilmoittaneet että tulevat paikalle, sulhasen yhtä ystävää lukuunottamatta. Mahtavaa että niin moni juhlistaa hääpäiväämme kanssamme. Lähisukulaisille pitää lähettää dvd juhlista niin saavat kokea juhlahumun jälkikäteen.

maanantai 10. elokuuta 2009

Pientä paniikkia


Voi että, nyt on lomat vietetty ja totuttava tähän ainaiseen arkeen. No töihinpaluuta ei kauan ehdi murehtia kun häihin on vain kuukausi aikaa.


Kuva täältä.

On tullut hieman mutkia matkaan. Meiltä puuttuu pappi. Mieheni oli hänen riparipappiinsa yhteydessä jo vuosi sitten ja kertoi että haluaisimme todella mielellämme hänet siunaamaan avioliittomme. Hän ei tuolloin voinut lupautua hommaan koska häihin oli melkein vuosi aikaa. Kevään loppupuolella yritimme saada häntä kiinni tuloksetta. Hän oli ilmeisesti eri leireillä ja sitten lomalla. Kun hän palasi lomalta mieheni sai hänet kiinni ja hän ilmoitti että ei voi siunata liittoamme tuolloin. Minulle jäi epäselväksi että onko hän varattu jossain muualla vai onko hän vapaalla. Ymmärrän että papit ei aina voi ottaa vastaan kaikkia vihkimisiä yms, mutta koska olimme häneen yhteydessä jo niin aikaisin olisin toivonut että hän olisi hieman aikaisemmin voinut ilmoittaa estymisestä.

Voi huokaus. Huomenna pitää yrittää saada kiinni joku seurakunnasta. Ja sitten saadaan tyytyä siihen pappiin joka saadaan.

Hääautokin puuttuu. Meillä oli kiikarissa tosi ihana auto mutta sitten saatiin tietää että omistaja oli myynyt sen. Tietääkö joku vanhan auton omistajaa Uudeltamaalta johon voisi olla yhteydessä? :)

No positiivisiakin uutisia. Sain juuri sähköpostia leipuri-tuttavaltamme ja hääkakku kuulostaa aivan ihanalta. Ensi viikolla päästään vissiin maistelemaan kakkua. Musiikkipuolikin taitaa vihdoin olla reilassa. Bändillä on biisilista. Hää"valssi" on päätetty. Kirkoon on löydetty tyttö laulamaan bestmanin säestyksellä. Perjantaina saan hääpuvun ompelijalta. Tänään silasin hääkimpun ja vieheet. Ehkä tästä vielä tulee jotain. Mihin sitä pappia nyt enää tarvitaan kun me jo ollaan aviopuolisoita kun meidät siunataan. Heheeee.

Ainiin, mulla on maailman mahtavimmat kaasot. Ja miehellä on ihana bestman. Polttareita vietettiin viikko sitten. Siitä lisää myöhemmin.

perjantai 24. heinäkuuta 2009

Kutsut

Lupasin jonkin aikaa sitten laittaa kuvan meidän kutsuista jotka lähtivät postiin alkukesällä. Täältä pesee:



Sulhanen sa ison kiitoksen koska pisti sen verran aikaa kutsun ja liitteen suunnitteluun. Yksi kaasoista oli myös askartelemassa kutsukasaa joka ei tuntui todella isolta silloin.

Kuukautiset hääpäivänä?

Blogissani on ollut hiljaista. Se johtuu tietenkin kesälomasta. Olimme viikon ulkomailla joka oli totaalinen irtautuminen hääsuunnittelusta. Välillä huomasin että ihan unohdin että häät on alle kahden kuukauden päästä. Se oli ihan mukavaa.

Nyt emme oikein tiedä mitä pitäisi tehdä... Ehkä vietämme vielä hetken häänjärjestelystä lomaa.

Ajattelin kuitenkin kirjoittaa hieman henkilökohtaisemmasta aiheesta, nimittäin kuukautisistia. Joitain kuukausia sitten ystäväni sanoi lounaalla että hän ei todellakaan haluaisi että hänellä on kuukautiset hääpäivänä. Minulle menkat ei yleensä tuota minkäänlaisia ongelmia enkä ollut edes ajatellut asiaa. No jatkoin sitten asian pohtimista ja laskin tietenkin kalenterista että osuuko kuukautiset samalle viikolle kuin häät. Voitte varmaan arvata että KYLLÄ osuivat.

Tulin siihen tulokseen että en kyllä todellakaan haluaisi murehtia mistään kuukautisvuodosta tuona päivänä, valkoisissa kun ollaan. Sain sitten puhelimitse reseptin jolla sain apteekista Primolut-nimisiä pillereitä jotka sisältävät keltrauhashormoonia (en siis syö e-pillereitä joilla olisin voinut itse siirtää kuukautiset).


Nyt olen sitten onnistunut siirtämään kuukautisiani melkein kaksi viikkoa eteenpäin ja tuntuu hyvätä että on yksi huolenaihe vähemmän. En ole huomannut minkäänlaisia sivuoireita mikä on minusta todella yllättävää. En olisi ollenkaan halunnut lähteä leikkimään millään hormoonivalmisteella taas, mutta tämä homma hoitui hyvin.

Onko muut morsiamet lähteneet siirtämään kuukautisiaan, tai edes miettineet asiaa?

Tietoa Primolut valmisteesta täällä.

torstai 9. heinäkuuta 2009

Hääsivut

Onko teillä käytössä hääsivut netissä?

Meillä on Hääsivukoneen sivut salasanan takana. Osoite ja salasana lähti kaikille kutsutuille kutsun liitteenä.

Sivuilla on juttu kirkosta jossa meidät siunataan ja hääjuhlapaikasta ja myös ajo-ohjeet. Olen kirjoittanut sivuille pienen historiikin niille jotka ei tiedä miten olemme tavanneet ja päätyneet yhteen. Myös kihlauksestamme on sekä minun että sulhasen kirjoitus.

Vieraskirjassa on kommentteja siitä että juttuja ei voi lukea ilman että tarvitsee nenäliinapakkauksen =)

Meidän oli tarkoitus päivittää sivuja mutta se on hieman jäänyt. Varmaan lähempänä hääpäivää päivitetään sinne jotakin. Lisäksi pitää jättää hiukan materiaalia häälehteemme, eli kaikkea ei voi kirjoittaa sivuille.

Mitä mieltä olette hääsivuista? Hyvä vai huono juttu? Vai täysin turha?

Päivät vähenee

Blogini on elänyt hiljaiseloa.

Olemme tulleet suunnittelussa siihen vaiheeseen että en enää halua paljastaa kaikkea täällä blogissa koska monet tutut sitä käyvät katsomassa. En siis halua että osa vieraista tietää kaiken häiden kulusta etukäteen. Tämän takia en oikein ole tiennyt mitä tänne kirjoittelisin.

Nyt on kaksi kuukautta jäljellä. Kuukausi tästä ajasta on lomaa. Paljon tekemistä vielä tuntuu olevan, mutta tuntuu myös siltä että moni asia on järjestyksessä. Vieläkin panikoin jos rupean ajattelemaan kokonaisuutta. Mutta minä onneksi tiedän tämän joten yritän ajatella yhtä asiaa kerralla.

Sulhanen oli aivan ihana kun kysyi pari päivää sitten jos voi tehdä jotain häidemme eteen. Hän sanoi että hänestä tuntuu että minä vaan häärään ja saan asioita aikaiseksi kovalla vauhdilla ja että hän haluaa auttaa. Ihanaa! Aikaisemmin sain harmaita hiuksia siitä kun sulhanen ei ollut yhtä innoisaan kuin minä. Silloin hänen mielestään häihin oli "vielä" 7 kuukautta ja minun mielestä "vain" 7 kuukautta. No ehkä hänestä nyt tuntuu että päivä todella lähenee kun on vain pari kuukautta aikaa. IIIH!

Kuka saattaa?

Törmäsinpä mielenkiintoiseen ruotsalaiseen pappiin netissä. Annika Borg kirjoittaa Newsmillissä perinteestä joka hänen mielestä on vanhentunut, nimittäin se että morsiamen isä saattaa morsiamen alttarille.

Borg kertoo että kyseessä on hyvin vanha perinne. Tuolloin mies on ollut naisen holhooja. Isän siis luovuttaa holhouksen sulhaselle. Kyseessä on myös ollut lupa harrastaa aviollista seksiä, morsianhan on ollut neitsyt tuossa vaiheessa. Pohjoismaissa meillä on naisministereitä, naiset saavat äänestää, vanhempain vapaa laitetaan puoliksi, palkan pitää olla yhdenvertainen molemmille sukupuolille. Hän ihmettelee siis miksi morsiamet pitävät kiinni tällaisestä ummehtuneesta naiskuvasta.

Hänen mielestä parin pitäisi astella alttarille vierekkäin, koska kyseessä on molempien päivä. Hän väittää että monet morsiamet haluavat astella alttarille isänsä saattamana jotta saisivat maksimaalisen huomion.

Mitäs mieltä olette Annika Borgin mielipiteistä? Saattaako isänne tiedät alttarille?

keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Alusvaatetta ja musiikkia

Eilen oli tarkoitus ostella vähän hääkrääsää. Tosin hääkrääsän ostosta ei tullut mitään koska Simonkadun Sinelli menee ilmeisesti kiinni jo klo 18 näin kesällä. No pitää varmaan käydä Itiksessä tai Jumbossa joku ilta. Ostoslistalla on riisikoreja, satiininauhaa, maalia, kakkukoristetarvikkeet jne.
Kuva täältä.

Sen sijaan sain ostettua alusvaatteet Sokokselta. Aika myöhään taisin olla vauhissa kun kaikki valkoiset pitsiset alusvaatteet oli niin vähissä. Sattumalta löysin yhdet omaa kokoani jotka oli viimeiset. Minulla on vielä pöksyt varauksessa Hakaniemen Sokoksessa.

Tänään olen ollut yhteydessä tyttöön joka laulaa kirkossa. Sovittiin että bestman säestää häntä kitaralla.Lisäksi bestman suostui laulamaan yhden biisin kirkossa jonka säestää itse kitaralla. Bestman lupasi myös että hän bändeineen opettelee pari biisiä jotka on meidän toivelistalla. Mahtavaa! Ihanan bestmanin on sulho valinnut. Toivotaan vain että hän ei ole ihan ylityöllistetty häidemme takia.

Kuva täältä.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Hääriisi

Kuva täältä.


Miten te muut meinaatte toteuttaa riisin heiton? Eli saako teidän kirkolla heittää riisiä? Saako heittää terälehtiä? Pitääkö olla sokeririisiä? Entä saippuakuplia?

Me mietittiin ensin niitä saippuakuplia mutta tulin siihen tulokseen että jos sataa tai tuulee paljon niin niistä kuplista ei tule mitään.

Meille tulee siis riisiä. Emme vielä tiedä saako tavallista riisiä heittää kirkolla mutta jos ei saa niin hankimme varmaan sokeririisiä.
Sokeririisi taas tuottaa ongelmia. Meille ei tule riisipussukoita vaan vieraat noukkivat kourallisen korista kun menevät ulos. Jos meille tulee sokeririisi niin se sulaa helposti kosteisiin käsiin.

Tietääkö joku että onko olemassa muita vaihtoehtoja kuin tavallinen riisi ja tuo sokeririisi?


Kuva täältä.

Häämietteitä yöllä


Huh viime yö oli taas vaikea. Olin illalla todella väsynyt ja menin jo ennen kymmentä sänkyyn. No sitten kun olin päässyt vällyjen alle niin pää täyttyi hää-mietinnöistä. Niin ärsyttävää! Sain unta sitten joskus puolen yön jälkeen.

Tänään mun on pakko taas kirjoittaa lista jossa on kaksi palstaa: "MUISTA" ja "HANKI".

Asiat kyllä etenee. Pari päivää sitten tilasin ajan hääkampaukseen ja meikkiin. Kampauksen suunnittelu on vasta kaksi päivää ennen häitä, onkohan se liian lyhyt aika? Mietin ajan siirtoa edelliselle viikolle.

Mulla on aika varattu ompelijalle ensi viikolla joka lyhentää puvun.

Olen käynyt alustavan keskustelun floristin kanssa ja lähiviikkoina pitäisi marssia hänen puheille kuvan kera.

Ensi viikolla meinaan metsästää alusvaatteet puvun alle ja käsilaukun. Pitää myös metsästää kaikkea muuta hääkrääsää niin kuin riisikoreja ja satiininauhaa jne.

Olisi kiva saada hankinnat tehtyä ennen lomaa niin ei niitä sitten tarvitsisi koko ajan miettiä loman aikana.

torstai 18. kesäkuuta 2009

Kukkapulma ratkottu

Nyt olen ratkaisut tuon kukkapulman joka meillä oli aikaisemmin. Eli kukan valinta tuotti ongelmaa, ja voi nyt ilokseni kertoa että häihimme tulee sekä valkoisia ruusuja että valkoisia gerberoita. Eli ei tarvinnut valita kumpaakaan.

Minun kimppun tulee siis molempia kukkia. Sulhasella tuo ruusu on arvokkaamman näköinen kuin gerbera, eli valkoinen ruusu-viehe tulee hänelle.

Lisäksi keksin aivan mielettömän idean jota hieman pelkäsin ensin. Ajattelin että siitä varmaan tulee sekavaa, mutta kaasot ja minun äiti sanoi että idea on todella hyvä. Eli morsiamen porukalle (kolme kaasoa ja vanhemmat) tulee gerberat (luultavasti kaikille rintaan) ja sulhasen porukalle (bestman ja vanhemmat) tulee valkoinen ruusu rintaan. Nämä kaksi lajiketta sitten sekoittuu minun kimpussani. Eikös ole symboolista? Kaksi sukua yhdistyy! Olen ihan täpinöissä.

Mitä mieltä olette? Hyvä idea? Sekainen idea?

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Painajainen puvusta

Näin viime yönä taas hirveän hää-painajaisen!

Olimme ottamassa pukuani pois pukupussista päivää ennen h-hetkeä ja voi järkystys! Puku oli LIILA! Sen piti olla valkoinen. Aivan varmasti se oli valkoinen. Siis mikä kauhea tunne! Täysi paniikki päivää ennen häitä. Heräsin säpsähtäen.

Liilasa ei todellakaan ole mitään vikaa, minä pidän väristä. Mutta meidän musta-valko häihin se olisi vaan niin väärin.

Tämä on jo toinen painajainen joka liittyy pukuuni. Olen ruvennut miettimään että onkohan siinä nyt jotain vikaa. Olenhan viimeksi sovittanut sitä Stilissimassa joskus viime vuoden lokakuussa.

Voi jos joku kaasoista ehtisi tulla visiitille niin voisin kokeilla sitä. En nimittäin varmaan pärjää yksin sen kanssa :)

Toivottavasti kaikki on kunnossa! IIIK!

Kuva täältä.

tiistai 9. kesäkuuta 2009

3 months

KÄÄÄÄÄK!

Tänään on tasan KOLME KUUKAUTTA siihen että meidät vihitään!



*perhosia vatsassa*


Hihiiiii.

Kaasoni

Kuva täältä

Minulla on apunani ja tukenani kolme parasta ystävääni. Neiti Mn olen tavannut jo tarhassa ja olemme olleet samalla ala-asteella ja ylä-asteella. Ystävystyimme kunnolla vasta ylä-asteella jolloin hengailimme yhdessä joka päivä. Silloiseen porukkaan kuului 3 tyttöä ja 2 poikaa. Tämä porukka sitten hajoili hieman kun lähdimme eri lukioihin mutta minun ja Mn välit pysyivät lämpiminä vaikka emme olleet enää niin paljon yhteydessä. Lukion jälkeen aloimme taas hengailla yhdessä enemmän. M on asunut Ruotsissa ja eri kaupungissa kuin minä viimeiset 6(?) vuotta mutta yhteyttä pidetään vieläkin ahkerasti.

Neiti C1n tapasin kun aloitin korkeakouluopiskelut. Olimme samalla vuosikurssilla ja ystävystyimmekin vasta opintojen loppupuolella. Meistä tuli erottamat opiskelijabileiden koluujat. Meillä oli aina todella hauskaa yhdessä ja yhtäkkiä huomasin että C1n kanssa voin puhua ihan mistä vaan. Asuimme kuukauden yksiössä ulkomailla, emmekä saaneet pultteja kertaakaan. Nykyään C1 asuu toisessa kaupungissa ja kaipaan häntä todella paljon. Yhteyttä pidämme kuitenkin lähes päivittäin netin kautta.

Neiti C2n tapasin netissä. Olimme vaihto-oppilaina eri maissa samaan aikaan ja seurailimme toistemme elämää netin välityksellä. Kun molemmat olimme tulleet takaisin kotikamaralle tapasimme yllättäen opiskelijabileissä. C2 tuli moikkaamaan minua ja siitä se sitten lähti. Olimme samassa koulussa ja kävimme samoissa bileissä. Yhtäkkiä olimmekin hyvät ystävät ja juttelimme kaiken näköisestä. Näihin aikoihin tapasin myös mieheni ja C2 sai kyllä kuunnella minun rakastuneit hörinöitä.

Nämä kolme siis seisovat rinnallani hääpäivänämme. Paremmin ei voisi asiat olla!

Ajattelin vielä puvuista kirjoittaa muutaman sanan. Tässä ensin morsiusneitojen pukuja jotka sai aikaan kovat naurut mussa. Onko nämä todellisia? =D


Itse en aio pakottaa kaasojani mihinkään marenkihössötyspukuihin. Olen pyytänyt että heillä olisi musta mekko (mallin saa valita ihan itse) johon laitetaan valkoinen nauha rinnan alle. He ovat siis päinvastaisissa väreissä kuin minä. Yksinkertaista ja kaunista! Se taitaakin olla meidän häiden motto =)

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Ruokapuoli

Tapasimme eilen miehen perhetutun joka on tehnyt catering-hommaa aika paljon. Hän auttaa meitä ruuan, kattauksen ja esillepanon kanssa. Olen todella positiivisin mielin ja hän vaikutti ammattitaitoiselta.

Nyt pitäisi lähteä ideoimaan menuta. Haluaisimme että ruokamme olisi italialais painotteista koska kosinta tapahtui Italaialaisessa ravintolassa.


Meille tulee noutopöytä ja esillä tulee olemaan sekä alku- että lämmin ruoka saman aikaisesti. Serkkuni häissä toimittiin myös näin ja minusta se oli hyvä systeemi.

Ostamme lämpimän ruuan Perhosta, ja muut lisäkkeet ja salaatit hommaamme omin voimin. Nainen lupautui myös auttamaan tässä. Mutta apua, nyt pitää Googlata italialaistyylistä ruokaa, vai pitäisikö vaan tarjota pizzaa! Hehhee, no ei kai!